tiistai 25. marraskuuta 2014

Hirsivarakyselyn tulokset

Kysyin siis hiljattain Kotiverstas.com keskustelupalstalla sekä Hirsitaito ry.:n ja Restaurointikillan jäseniltä, mikä on vanhan hirsivaran kädensijan päässä olevan koukun tarkoitus (kuva täällä).

Yhteenveto vastauksista tässä, luku kertoo kuinka monessa vastauksessa asia oli.


En tiedä 5
Ehkä suuntaispiirrin lattialankkujen sovittamisessa, tuskin kiinteä vara 3. Tätä perusteltiin sillä, että varan toisella päällä (missä siis ovat varan kynnet) voi tehdä kaikki varaukset.
Kiinteä vara 3. Tarkennuksia: ylöspäin levenevän heinätallin teossa mittana seuraavan hirren siirrossa ohi keskiviivan; harppi ehkä karaurien piirrossa ym erikoispaikoissa ja toimii myös mittatikkuna; avovarauksen piirto ja suuntaispiirrin esim. lohenpyrstönurkassa ja tarkastusvarana avovarauksen loppusovituksessa.
Apuviivan piirto lukkonurkan teossa 1  
Piirrin 1  
"Vaan piikki" 1

Valitseepa tästä itse kukin mieleisensä käyttötavan mysteerikoukulle.

Kiitos mielenkiinnosta!

Antti

PÄIVITYS 18.12.2014. Kolme vastausta oli mennyt suoraan roskapostiin (tai vastaus jäänyt huomiotta yllä olevassa listassa; nyt sekoilee sekä kone että minä), joten niiden sisältö tässä:
-käytetty ulkonurkan pyöreän varauksen piirtämiseen hirren päästä katsottuna
-en osaa kuin arvailla
- umpivarauksen viimeistelyyn

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Hirsivarat

Valitin viimeksi, ettei ole kuvaa hirsivarasta. Nyt on.


Vasemmalla, piikit katsojaa päin, 1800-luvun vara, jonka kärkiväli säädetään ruuvilla. Toisen vasemmalta löysin 1990-luvun alussa Hailuodon kaatopaikalta. Tämä vanha vara on 47-senttinen. Siinä on kahdet piirtokärjet, joissa on hieman eri kärkiväli, toinen varauksen ja toinen salvaimen piirtoa varten, jos  niihin tarvitaan eri mittaa. Siinä on myös entisen omistajan puumerkki $. Kärkivälin säätö, kuten näkyy, pantaa siirtämällä ja palikan avulla. Toimiva peli. Keskimmäisen olen tehnyt muinoin. Säätö ruuvilla. Näissä malleissa varan ylempi kärki piirtää uraa hirteen; uran saa näkymään veistoa varten paremmin, kun sen vahvistaa lyijykynällä.

Oikeanpuoleiset ovat modernimpia malleja. Niissä on kaksi minivatupassia, joita tarvitaan, kun vara valmistellaan piirtoa varten näin. Ensin säädetään kärkiväli sellaiseksi, että varauksen leveys on noin 2/3 hirren paksuudesta (pelkkahirressä). Suora laudan pätkä naulataan seinään, ja siihen piirretään passin avulla pystysuora viiva.  Varan kärjet (joista ylempi on siis kynä) pannaan tälle viivalle. Nyt ne ovat samalla pystysuoralla. Tuplavatupassia käännetään, kunnes sen molemmat kuplat ovat viivojen välissä. Vatupassit lukitaan. Nyt voidaan varalla piirtää varausviivat. Varan alempi kärki myötäilee alemman hirren selkää, ja kynä piirtää varauksen reunaviivaa ylempään hirteen juuri oikealle kohdalle, kun kuplat pidetään viivojen välissä. Kun varaus on veistetty poistamalla puuta varausviivoja myöten (ja veistetty tietysti salvaimetkin), ylempi hirsi sopii tarkasti alemman päälle. Kuplallisilla voidaan piirtää, vaikka kärkiväli olisi isompikin (16 senttiä on oma ennätys). 

Varan piikit on toki pidettävä samalla pystysuoralla noita vanhempiakin varoja käytettäessä, mutta se tehdään silmämääräisesti. Se onnistuu sitä paremmin, mitä lähempänä toisiaan hirret ovat. Kuvassa alla on pudotettu ylempää hirttä lähemmäs alempaa, jotta kuplattomalla piirtäminen onnistuu (ns. esipudotus).


Lisäys 17.11. Tietävätkö lukijat, mitä virkaa on eka kuvan pisimmän varan yläpäässä olevalla piikkipäisellä koukulla?

lauantai 8. marraskuuta 2014

Mökin rakennuskertomus I

Aloitan tässä sarjan saunamökin rakentamisesta.

Ohitan alustavat työt eli puiden hommaamisen, pelkoiksi sahaamisen ja kuljetuksen rakennuspaikalle vain parilla kuvalla. Alla oikealla puretaan rekasta hirsikuormaa; joskus sitä tuntee itsensä aika pieneksi.


Arvoisa lukija: jos perinteinen/perinteisehkö hirsirakentaminen ei ole tuttua, katso vaikka täältä ja täältä, ja vielä täältä, niin saat hieman yleiskuvaa.

Esimmäinen varvi valmis, toinen alullaan. Nurkkien alla on pölkyt, joiden alla isohkot puutarha-betonilaatat. Aloitin salvoksen teon helmikuulla, jolloin maa oli roudassa. Maan sulettua kuvassa taemmat nurkkapölkyt laattoineen vajosivat pehmeähköön multaan neljä senttiä, mikä täytyy ottaa nurkkakivien korkeuksissa huomioon, kun mökki pystytetään lopulliselle paikalleen. Tässä vaiheessa on kohtalaisen tärkeää, että salvoksesta ei tule vinoneliötä, salmiakkia. Sen välttää mittaamalla ristimitan (nurkasta nurkkaan) tarkkaan. Nousevalla salvoksella kolistellaan ja hakataan, joten  ei haittaa, vaikka ristimitan tarkistaa pariin kertaan toisen varvin teon aikana. Aloitusvarvin salmiakkioitumista voi ehkäistä lyömällä lankun diaginaalisesti risteävien hirsien alapintaan hirrestä toiseen, kuten kuvan vasemmassa etunurkassa on tehty.


Toinen varvi alullaan. Uuden hirren etu- ja takapäässä on mainio apuväline, säädettävä hollihaka. Siinä on keskellä vanttikiristin, jota kiertämällä hollihaan pituus muuttuu. Sillä on mukava säätää hirsi millilleen oikeaan asentoon (siis sivut pystysuoraan). Kiristimeen on hitsattu metallitangot.
Etummaisen hollihaan takana näkyy hirsien välissä latvankohottaja. Siitä vielä taempana on laite, jolla ylempi hirsi saadaan pidettyä suoraan alemman päällä - kaksi lankunpätkää, kierretankoa ja mutterit aluslevyineen. Hirren taempi pää lepää allaan olevan poikittaisen hirren päällä, mutta kuvassa lähempänä olevaa päätä on nostettava, jotta pian piirrettävästä ja veistettävästä varauksesta tulisi mahdollisimman tasaleveä.


Tähän rakennukseen valitsin helpoimman mahdollisen salvaimen, jyrkkänurkan. Sen teosta myöhemmin tarkemmin.

Ennen ylemmän hirren varausta (sovitusta alemman selkään) kannattaa alemman hirren selkä silottaa mahdollisimman hyvin. Sen voi tehdä höylällä, kuten perinteisellä sarvi- eli härkähöylällä alla, tai rautakaupan neloskoon halpishöylällä, kuorimaraudalla tai jopa rälläkällä ja karkealla liuskahiomalaikalla. Mitä siistimpi hirren selkä, sitä helpompi on piirtää varaus ylemmän alapintaan ja sitä tasaisempi varauksen reunoista tulee.

Apumies Arska ja itte härkähöyläämässä.


Alla apunainen Nelli R. muokkaa hirren selkää kuorimaraudalla. 


Hirret tapitetaan toisiinsa. Hyvällä eli terävällä ja vetävällä kärkiruuvilla varustetulla käsikäyttöisellä vintilällä syntyy reikä melko kätevästi, jos vain jaksaa vääntää; lienee kuitenkin laillista tehdä sama homma sähköporalla hieman nopeammin.

Nelli kairaa.

Jo kolmas varvi alussa!